Kanin käyttäytyminen
Jokainen kani on omanlaisensa persoona, mutta on olemassa jonkinlaisia viestejä, mistä tiedämme mitä kani haluaa meille kertoa ja mistä tiedämme, miten kani viihtyy kanssamme.
Nuuhkiminen: nuuhkiminen on uuteen asiaan tutustumista, eläimille hyvin tyypillinen tapa tutkia maailmaa.
Leuan hierominen: kani merkkaa reviiriään näin, saattaa merkata myös ihmisiä.
Iloloikka: näyttää rodeohärän hypyltä, onnistuu parhaiten vapaasti juostessa ja on hyvä merkki kanin viihtymisestä ja hyvästä olosta.
Kellahdus: saattaa näyttää siltä kuin kanilta lähtisi jalat alta, mutta kani rentoutuu näin ja asento on sille mukava. Kani voi myös kieriä selällään.
Kaivaminen: kaivaminen on kanille luontainen toimintatapa, jos ajattelee sen villejä esi-isiä, jotka asuivat kaivamissaan koloissa. Kanit kaivavat usein myös häkin pohjaa, mikä varsinkin yöaikaan voi tuntua ärsyttävältä (täytyy muistaa myös, että kani oikeastaan onkin enemmän yöeläin). Kaivamis-intoiselle kanille voi antaa vaikkapa kissanhiekalla täytetyn astian, missä se pääsee toteuttamaan vaistojaan.
Karvojen nyppiminen: naaraskani voi saada ns. valeraskauden, jolloin se alkaa rakentaa pesää vaikka poikasia ei ole tulossa. Nypitty karvamäärä näyttää usein suurelta ja voi huolestuttaa, mutta asiassa ei ole sen kummemmin mitään hälyttävää. Karvatupsuja voi lennellä myös kahden kanin kohtaamisessa, jolloin se on usein merkki siitä, että kanit eivät tule toimeen keskenään.
Pureminen: nuoret kanit saattavat uteliaina maistella joskus vahingossa hampaillaan myös omistajan kättä. Varsinaisen puremisen erottaa kyllä ja silloin on viisainta jättää kani rauhaan. Pureminen tapahtuu usein nopean hyökkäyksen kera. Kani puree, jos kokee olonsa tai reviirinsä uhatuksi.
Astuminen: sekä urokset että naaraat ”astuvat” toisiaan selvittääkseen arvojärjestyksensä, eli kaikki astuminen ei ole lisääntymistarkoituksessa tehtyä. Myös naaraat tekevät tätä keskenään, joten ei välttämättä tarvitse epäillä onko sukupuolimääritykset tehty kaneille oikein.
Pissailu: pissalammikoiden jättäminen ja varsinkin uroksilla myös pissan suihkauttaminen ympäriinsä on myös reviirin merkintää. Tätä tapahtuu lähinnä silloin, kun kaneja on enemmän kuin yksi. Häiritsevän pissailun estämiseksi voi kokeilla kastrointia.
Ääntely: yleensä kuvitellaan, että kanit eivät ääntele, mutta kyllä niistä kaikenlaisia ääniä lähtee yksilöstä riippuen. Yleisin ääntely kuulostaa samalta kuin jos itse sanoisit ”öh” suu kiinni ja se on kanin normaalia ”puhetta”. Murina merkitsee uhkausta. Kani voi myös kiljua, se on merkki pelosta.
Hampaiden kirskuttelu: merkki kivuista.